Suomalaiset lukevat yhä aktiivisesti, mutta painettujen kirjojen myynti on laskussa. Suomi lukee 2025 -tutkimus paljastaa, mitkä kirjallisuuden muodot ja genret kiinnostavat eniten.
Suomalaiset lukevat yhä aktiivisesti kirjoja, mutta lukutottumuksissa on nähtävissä selkeitä muutoksia. Suomi lukee 2025 -tutkimuksen mukaan suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 on painettuja. Suosituimpia kirjallisuuden muotoja ovat edelleen painetut kirjat, mutta niiden ostaminen on selvässä laskussa. Äänikirjapalveluiden käyttö sen sijaan kasvaa tasaisesti.
Lue myös: Spotifyn äänikirjat uudistuvat – tekoälykerronta laajentaa valikoimaa
Lukeminen säilyttää suosionsa – äänikirjat jakavat mielipiteitä
Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista on lukenut tai kuunnellut kirjaa viimeisen neljän viikon aikana. Lukeminen on edelleen yksi suomalaisten mieluisimmista ajanviettotavoista, erityisesti musiikin kuuntelun jälkeen.
Äänikirjoihin suhtaudutaan kuitenkin ristiriitaisesti. Vaikka lukuaikapalveluita tilaa nyt 23 prosenttia suomalaisista, tutkimus osoittaa, että äänikirjojen kuuntelu ei ole yhtä pidetty tapa viettää aikaa kuin perinteinen lukeminen. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin lähes 20 äänikirjaa vuodessa, mutta 26 prosenttia vastaajista kertoo, ettei kuuntelisi niitä mielellään lainkaan.
Painettujen kirjojen myynti laskee, nuoret ostavat vieraskielisiä teoksia
Painettujen kirjojen ostaminen on vähentynyt merkittävästi. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa, ja keskimääräinen kirjoihin käytetty rahamäärä on laskenut 30 euroa kahdessa vuodessa. Kirjojen ostajat käyttävät niihin kuitenkin yhä yhtä paljon rahaa kuin aiemmin.
Nuorten kohdalla korostuu kiinnostus vieraskielisiin painettuihin kirjoihin. 15–19-vuotiaista jopa 10 prosenttia osti vuoden aikana yli 10 muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä painettua kirjaa. Tämä ilmiö liittyy erityisesti englanninkielisen kirjallisuuden kasvavaan suosioon ja sosiaalisen median, kuten BookTokin, vaikutukseen.
– Erityisesti englanninkielisten kirjojen kysyntä on kirjakaupoissa kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi haluaa lukea kirjan alkuperäiskielellä. Tämä ilmiö näkyy myös muissa Keski-Euroopan maissa, kommentoi Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Arvomaailma vaikuttaa lukutottumuksiin
Tutkimuksessa analysoitiin myös vastaajien arvoja, ja havaittiin, että eri arvomaailmat ohjaavat lukutottumuksia. Eniten kirjoja lukevat muutoshakuiset universalistit, joiden arvopäämäärissä korostuvat luonnon ja ympäristön suojelu sekä tasa-arvo. Menestyshakuiset vastuuntuntoiset puolestaan käyttävät muita enemmän lukuaikapalveluita ja valitsevat kirjoja tuttavien suositusten perusteella.
Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho näkee muutoksessa sekä positiivisia että huolestuttavia merkkejä.
– Kirjallisuuden eri muotojen kulutus eriytyy arvomaailmojen mukaan. Tässä on mahdollisesti yhteiskunnan polarisaation kannalta huolestuttavia merkkejä. Toisaalta on hyvä, että kirjallisuus uusien formaattien kautta tavoittaa myös sellaisia väestöryhmiä, joille painettu kirja on vieras, Laiho toteaa.
Suomi lukee -tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa joulukuussa 2024, ja siihen vastasi 1 779 henkilöä. Tutkimuksen tilaajina toimivat Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys.
Lue lisää ajankohtaisia uutisia kirjoista!
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
