Elina Hyvärisen dokumenttielokuva Rajalla kertoo, miten Parikkalan rajanylityspaikan odotettu avautuminen muuttui suljetuksi rajaksi. Elokuva näyttää, miten maailmanpolitiikan muutokset vaikuttavat rajaseutujen elämään.
Dokumentaristi Elina Hyvärisen uusin elokuva Rajalla kertoo pienen ihmisen näkökulmasta, kuinka maailmanpolitiikan myrskyt vaikuttavat rajaseutujen elämään. Dokumentti sai ensi-iltansa DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalilla helmikuussa, missä sen molemmat näytökset myytiin loppuun. Elokuvateattereihin se saapuu perjantaina 14. maaliskuuta 2025.
Lue myös: Aurinko laskee Lemmenjoella – maalauksellinen tarina kullankaivajien viimeisistä päivistä
Raja, joka ei koskaan auennut
Syksyllä 2019 Suomen hallitus teki periaatepäätöksen Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle. Tämä herätti toiveita vapaamman kanssakäymisen aikakaudesta ja taloudellisesta noususta rajaseudulla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kevättalvella 2022 muutti kuitenkin tilanteen täysin. Raja ei avautunut, vaan se sulkeutui kokonaan, ja Suomesta tuli Naton pisimmän Venäjän vastaisen rajan omaava maa.
Hyvärinen dokumentoi tätä muutosta elokuvassaan ja kertoo, kuinka nopeasti ihmisten ajattelu ja asenteet muuttuivat:
– Dokumentoimme ajan ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyksen. Sen miten nopeasti ihmisten ajattelu ja asenteet muuttuivat. Se tuo elokuvalle kulttuurihistoriallista arvoa. On täytynyt miettiä, miten tehdä elokuvaa aiheesta, joka on täysin arvaamaton. Missä mitä tahansa yllättävää voi tapahtua seuraavana päivänä. Ja miten elokuvaa katsotaan nyt, vuoden päästä ja kymmenen vuoden kuluttua.
Rajaseutujen todellisuus muuttui nopeasti
Rajaseuduilla on aina ollut raskas historia. Hyvärinen nostaa esiin sen, kuinka suljettu raja vaikuttaa alueiden talouteen ja elinoloihin:
– Mitä tiukemmin suljettu raja on, sitä enemmän se köyhdyttää ja kurjistaa raja-alueita molemmin puolin.
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen olisi ollut merkittävä taloudellinen piristysruiske alueelle, mutta nyt raja on kiinni ja sille rakennetaan aitaa. Rajaseutujen ihmiset ovat joutuneet rakentamaan uuden suhteen itänaapuriinsa, ja muutos on ollut niin nopea, että sen koko vaikutuksia ei ehkä vielä edes ymmärretä.
Raja lapsuudessa ja nykyhetkessä
Hyvärinen on kotoisin Uukuniemeltä, jossa raja on ollut osa arkea jo lapsuudesta lähtien. Hän muistaa yhä hetken, jolloin näki rajan ensimmäistä kertaa:
– Kokemus oli hämmentävä. Rajan toisella puolella kasvoivat samanlaiset saniaiset, mustikkamättäät ja pihlajat kuin Suomenkin puolella. Luonnossa itsessään ei ole rajaa, ja samaan aikaan: raja oli todella voimakkaasti olemassa ja täysin ylittämätön. Olemme palanneet takaisin noihin aikoihin.
Rajalla ei ole vain kuvaus rajaseudusta, vaan myös siitä, miten maailmanpolitiikan jännitteet ja uudet kylmän sodan asetelmat heijastuvat tavallisten ihmisten elämään. Kaikesta huolimatta elämä jatkuu.
Lue lisää ajankohtaisia uutisia elokuvista!
